Oonko oikeasti hyvässä kunnossa?

Näin 28. syntymäpäivänäni rupesin miettimään elämää.Oikeestaan enemmänkin hyvinvointia ja fyysistä kuntoa.

Olen aina ollut vähän jojoileva painoni suhteen, mutta nytten pitkän aikaa painoni on pysynyt samassa lukemassa. Siltikin voisin puottaa vielä vähän painoa ja pitäisikin. Kerrottakoon nyt, että olen siis kaikin puolin tyytyväinen itseeni ja en koe ulkonäöllisesti mitään paineita, mutta sisäisesti tunnen etten ole hyvässä kunnossa. Tiedän monipuolisesta ruoasta paljon ja syönkin siten, mutta välillä herkut vie mennässään ja veden juonti unohtuu. Välillä käytän kolmivuorotyötäni syynä lusmuiluun. 
Aamulla kun heräsin oli kiva lukea ystävien ja sukulaisten laittamia synttäri onnitteluja. Kiitos kaikille onnittelijoille päivän aikana saaduista viesteistä! <3
Jokin silti kalvas mielessäni... Siinä aamupalaan popsiessa ja lukiessa nettiä rupesin sitten miettiin kessää... Kesä oli kaikinpuolin aivan loistava, mutta sitten tajusin että enpä paljoa kesän aikana käynyt esim. salilla ja loppu kesästä porrasreenitki jäi vähiin. Tekosyitähän vois keksiä vaikka miljoona että miksi, mutta ketä se hyödyttää? Itteä vaan huijaa. Mutta vapaa-ajasta suurin osa on menny kalastuksen ja luonnossa olon parissa, joten se on pätevä syy omasta mielestä. Syömisessä tosin olisi kesän aikana voinut panostaa enemmän terveellisyyteen ja monipuolisuuteen. Notskilla paistettu makkara ja pikku korvapuustit nokipannu kahvin kanssa on vaan liian hyvää :D
No tämä päivä on taottu päätä seinään ja tehty päätös. Rakensin itselleni suunnitelman, jossa on tavoite. Nyt kun meidän perhokalastukausi on ohi, niin keskityn omaan hyvinvointiin.  Tietenkin myös ystävien ja perheen kanssa yhdessä oloon.
Suunnitelma on tämä:
Ruoka on monipuolista ja säännöllistä. En käytä kolmivuorotyötäni tekosyynä epäsäännölliseen ruokavalioon, koska vuorotyössäkin PYSTYY syömään säännöllisesti. Sokeria vähennän roimasti pois! Sillä sitä on tullut syötyä aikas paljonki, mutta herkuttelu päivän sallin itselleni. Juon paljon vettä!
Urheilu/ kuntoilu menisi näin ikäästi; Salitreeniä olisi 2x viikossa eli voimaharjottelua. Loput päivät on pyhitetty pyöräilylle, uimiselle, lenkkeilylle/samoilulle, laskettelulle, jumpille yms. Lepopäiviä pidän pari viikossa. Kuntoilut rupian laittamaan ihan kalenteriin, että varmasti tulee tehtyä. Jos jää tekemättä tunnen syvän piston sydämessäni :D En aijo antaa armoa itselleni, mutta omaa kehoa pittää kuunnella. Lenkkeilyltä en tietenkään välty, sillä Kaaos pittää siitä huolen joka päivä.
Aijon nukkua kunnolla! Yritän, että tunti ennen nukkumista olisi telkkarit, kännykät ja läppärit kiinni. Sillä tämä sininen valo, joka älylaitteista, telkkareista yms. tulee ei ole meidän keholle hyväksi ja varsinkaan ennen nukkumaan menoa. 

Tavoitehan on tietenkin yksinkertainen. Itsellä on hyvä olla, jaksan ja olen iloinen.
Aijon päivitellä tätä tavoitettani tänne väliajoin. Ja voin sanoa, että jotain spessua on tulossa itselleni syömisen ja hyvinvoinnin saralla enemmänkin ;) Siittä infoilen myöhemmin.
Mutta...!

Päiviön polun alussa oleva kyltti.

Synttäripäivä meni mukavasti muuten. Aamupalan jäläkeen hyppäsin pyörän selkään ja lähdin tutkimusmatkalle. Utsuvaaran risteyksen jälkeen kun ajaa alaspäin tulee aidassa "reikä" ja siinä on kyltti: Levikeskus ja Sammun tupa. Olen pitkään halunnut käydä katsastaan tämän reitin ja tänään tein sen.
Polku oli nimeltään "Päiviön polku", joka meni taalovaaran juurelta. Voin sanoa, että ei ollu mitenkään kovin fiksua pyörän kanssa lähtä reitille. Yli puolet matkasta talutin pyörään. Reitiltä viimeset 400m sain ajaa ja kelkkareitiltä kotiportaille n. 1km verran sain ajaa. Muuten reitti oli kivikkoista nousua ja laskua. Nyt kun se on katsastettu niin seuraavalla kerralla menemmä koko perheen voimin jalakasin.
Pyöräilyn jäläkeen syöpäsin ja aloin nukkumaan. Yön vietän töitten parissa.

<3: Piia

Ps: LuontoÄiti pisti tänään kunnon loimut taivaalle meille kaikille tämän päivän synttärisankareille :)
Tässä vielä muutama muukin patikointilenkki Levin tuntumassa.

Päiviönrinteen maisemat. Kotijokemme.

Tälläisiä kylttejä oli koko matkan ajan.

Meidän koti metsästä päin <3

Kausi is finito! Kaput! ohi on!

Meidän kausi loppui parisen viikkoa sitten Levijoelle.
Molemmat olimme tuskissamme ja halusimme vielä kerran joelle. No kävimme katsastamassa Ounasjoen kotirantamme ja totesimme, että vesi on korkealla ja virta kova ettemmä edes yritä. Tyytyimme paistamaan makkarat laavulla.
Janne etti meille hyvän paikan Levijoesta ja lähdimmä sinne. Ajaessa levijoen yltä totesimme, että onpas vesi korkealla, että saa nähdä... Ajoimme automme muoniontien varteen sähkömuuntamon pihaan. Janne sanoi, että lähdemme tästä kävelemään suoraan linjoja pitkin n. 1km verran. Eräkoira Kaaos matkaan ja menoks. Pääsimme 100m tuli oja, pääsimme sen yli ja jatkoimme matkaa. Sanoin jo Jannelle, että aika vetinen tämä meijän reitti... No toiset 100m ja tuli suo. Mietimme jo että käännymmekö takaisin, mutta sitten päätimmä mennä etteenpäin. Muutama askel ja upposin suon silmään, josta Janne repi minut ylös. Siinä vaiheessa päätimme palata autolle.
Autolla Janne etti meille uuden paikan samaisesta joesta ja sinne päätimmä mennä.
Muutama kilsa muoniontietä ja pellon reunusta pitkin joelle. Päätyimme jonnekkin piilopirtin pihalle. Olimma saaneet pellon reunalla olevan talon väeltä luvan ajaa sinne, joten auto parkkiin ja kalalle.
No... Kun pääsimmä joen varteen niin totesimme, että meijän kausi oli tässä. Uitimma huvikseen muutamaa kuulapäätä vedessä saamatta mittään ja rämmimme koski spotille ihailemaan tulvaa.
Haikeaahan se oli lopettaa kausi kuin seinään, mutta minkäs teet... Luontoäiti on arvaamaton.

Tulvajoki

Seuraavana päivänä lukkiin Lapin Kansasta, että vesi on yllättävän korkealla tähän aikaan vuodesta Lapissa, että alamme hipomaan tulva rajaa. Eikä se loppujen lopuksi ollut yllätys kun järellä alkoi miettimään, että olihan täällä nyt tuota vettä satanu aika reippaasti.

Nyt iloisin mielin odotamme talavea. Pilkkikauden alkamista, keskitymme perhojen sitomiseen, revontulien kuvaamiseen, reenaamiseen ja etenkin mie odotan laskettelu kautta!
Tännään salille mennessä parkkeerasin auton eturinteiden eteen ja voi pojat ku hypin riemusta! Rinteitä lumetetaan! WOOP WOOP! Kävin jo intersportista kyssyyn millon saan tuua kantit terotettavaksi suksista ja lupasivat parin viikon päästä.

Lumen tykitys alkoi tänään!

Pakkanen paukkuu jo -10, joten meidän osalta perhokamat on kaapissa odottamassa ens kautta ja talvivaatteita vaihdetaan tilalle.
Tästä etteenpäin saattekin postauksia perhoista, salireeneistä, reissuista, ajatuksista, uusista hankinnoista ja yms.
Kiitos Ahti tämän kesän kaloista!

-Piia & Janne-

Vavat yhteen ja siimat solomuun

Meillä on pieni blogi hiljaisuus ollu tässä nyt tovi... Tämä johtunee vaan yksinkertaisesti siittä, että met laitoimme hynttyyt yhteen.
Alakoimma tuossa kesällä puhumaan, että on tyhmää maksaa kahesta asunnosta, sillä Janne vietti palijon aikaa Levillä minun luona. Heinäkuussa molemmat irtisanoimma asuntomme ja aloimma, ettiä yhteistä kotia. Pienten vaikeuksien ja mutkien kautta unelmien koti löyty Levitunturin takkaa, rauhallisesta paikasta läheltä ounasjokkee.

Uuden kodimme portailta on n.1,5km ounasjoen tosi kivalle koski spotille. 100m kelkkareitille, josta pääsee mukavasti kävelypoluille, jotka vie mm. levi keskukseen ja huipulle. Ja tietenki takapihaltamme pääsee heti kerräämään luonnon antimia kuten marjoja. Yks päivä Lapin porokylän asukit kävi tekkeen Kaapon kanssa tuttavuutta.
Uudessa kodissamme on pinta-alaa n. 70neliötä. Yläkerrassa on n.20neliön parvi, jossa on meidän olo/vierashuone ja perhosidonta spotti. Alakerrassa on meidän master bedroom, kodinhoitohuone, kylppäri/wc/sauna osasto ja tupakeittiö.

Virallinen Kihlajaiskuva. Kuvaajana toimi Petra Ta

Päättihän Janne kosia minua jo Tanhuan reissulla ja kihlat vaihdoimme heinäkuussa. Hääpäiväksi sovimme 9.9.2017 :) Voin sanoa, ei ole helppo löytää hääpaikkaa meidän kriteereillä :D Paikan pitäisi olla joko joen tai järven rannalla, tähän kriteeriin on tasan kaksi paikkaa löytynyt Levin läheltä. Onneksi on aikaa vielä!
Meistä tuli syyskuussa ihanan Onni-Pojan kummeja, voi poika raukkaa mihin joutuu!
Eräkoirakin säikäytti meidät pahemman kerran ja eläinlääkäri reissulta ei vältytty. Onneksi Kaaos sai vielä elinaikaa ja puhe uudesta karvaisesta perheenlisäyksestä alkoi.
Reissuja ollaan tehty todella vaihtelevasti nyt, niin yksin kuin yhdessä. Niistä tulossa juttua lissää.
Nyt taas olemma Back in bisness, joten antoisia luku hetkiä!

-Piia & Janne-
Alla kuvia yläkerran Perhosidonta/vieras/olohuoneesta.

We got Asenne!

Oletta varmaan huomanneet, että useassa kuvassa minulla on päässä harmaa pipo. Tämä kyseinen pipo on Asenne surf:in mallistoa ja kuuluu minun lempi pipoihin. Oli sitten kesä tahi talavi mie se pijän pipoa päässä.
Tämä kyseinen harmaa pipo on myös minun onnenpipo, sillä on saatu kalaa ;) ja pipo on miellyttävä päässä. Se lämmittää, mutta ei ole liian kuuma. Satteella se ei mene liian märäksi ja nukkuessa sen saapi vedettyä silmille. Ja olen vain rakastunut tähän pipoon! <3

Uusi onnen lätsä löyty

Kun aloimma kirjottamahan tätä blogia, kyssyin mie asenne surffilta lupaa mainostaa heijän tuotteita, onhan kyse kumminkin suomalaisesta brändistä, laadukkaista vaatteista ja surffilaudoista. Asenne Surfin Villeltä tuli myöntävä sähköposti ja parin viikon päästä oli postiinkin tullut paketti, jossa oli lippiksiä, pipoja ja tarroja. Miehän se hypi riemusta kotona ja mallailin lätsiä päähän! :D
Janne saapui kottiin leville perjantaina ja alkoi mallaileen lätsiä päähän heti ja löysi omat lempparinsa. 

Mikä on Asenne Surf?
2005 vuonna perustettu suomalainen surffi liike. "Pieni itsenäinen surffifirma isoilla bollseilla" (niinkuin itse sanovat) :) Asenne Surf:i valmistaa surffilautoja, SUP-lautoja, välineitä ja heillä on oma uniikki vaatemallisto. 
Asenne surf:i on iso perhe, jotka jakaa samaa intohimoa, unelmaa ja elää elämäänsä täysillä. He järjestävät suffileirejä ja tapahtumia, jossa tuovat ihmisiä yhteen saman intohimon kautta.

Asenne Surf:ia voi seurata mm. instagramissa, Facessa, youtubessa ja omilta saiteilta.

• Asenne sufr.com
• instagram.asennesurf
• facebook.asennesurf 

Nyt kaikki seuraamaan tätä mageeta porukkaa ja brändiä! Ja shoppaileen laatu tuotteita!
Seuraava ostos mitä mie aijon tehä Asenne Surf:ilta on kauan haluamani Sup-lauta :D 
Kiitos vielä Villelle ja Asenne Surf:in porukalle lätsistä!
 

Iltaista tulistelua taalossa

Love: Piia & Janne

Lupa-asiat Aakenusjoki - Kyllä minä niin mieleni pahoitin...

Tämä suomen kalalupa politiikka ja lupien hajanaisuus on perseestä. Oltiin menossa aakenusjoelle kalaan ja puolipäivää meni lupia etsiessä, koska netistä ei sellaisia löytynyt. Viimevuodesta lupa oli muuttunut ja metsähallituksen erälupa sivun uudistuksen takia luvista ei ollut tietoa. Levimatkailun ihqu Ari alkoi selvittämään lupa-asiaa, mutta tuskastuneena otin ohjat omiin käsiin ja soitin itse metsähallituksen alue johtajalle, joka ohjasi minut tämän alueen vastaavalle lupa-asioita hoitavalle henkilölle joka osasi kertoa että koko suomen metsähallituksen viehe lupa käy myös aakenukselle ja suomujoelle koska olen paikkakuntalainen sodankylässä. Eli samalla luvalla paikkakuntalaistodistus kädessä voin kalastaa myös suomua. Lupa oli 40€ vuosi ja perhekohtainen eli Piia pääsi halvalla :D levimatkailun asiantuntijalle myös kiitos, mutta itse olin nopeampi.

Päästiin vihdoin aakenusjoelle mutta hiljaista oli vaikka muutomia päikkäreitä jo näkyi. Kalastettiin uppoperhoilla sitten melkein koko aika eli kakshäkiläistä pintakalvoo joen mataluuden vuoksi. Joki oli omaan mieleen just hyvä eli aika kapea, koskia ja suvantoja löytyi. Vesitilanne oli ihan ok, mutta jos kesästä tulee kuiva niin varmaan menee aika matalalle. Aakenukselle pitää vielä joskus palata ja näköjään hakemalla hakea ne kalapaikat tämänpäiväisen hiljaisuuden perusteella. 

Aakenusjoki sijaitsee kittilän kunnan alueella. Joki yhtyy ounasjokeen ennen lentokenttää. Metsähallituksen lupa-alueelle pääsee kun kääntyy kolariin menevälle aakenuksentielle. Tietä ajetaan n. 20km kunnes tulee risteys oikealle aakenusjoentielle. Tiellä on selkeät kyltit aina oikealla puolella esim. Jolhikko, johon loppuu osuuskunnanlupa. Tietä kun ajaa eteenpäin tulee aakenuspirtti, jonka pihan läpi pääsee joelle ja siittä muutaman kilsan päässä on kalliokoski. Jos osuuskunnan. alueella haluaa vispata luvan saa kittilän teboililta. 

Samaisella kivellä seistiin n, vuosi sitten :)

Metsähallituksenlupa alkaa jolhikosta ylöspäin...

Pohjosen Perhoja!

Tässäpä tällanen kuva postaus perhoista mitä tulee pääasiassa käytettyä Harjuksen ja Taimenen pyynnissä täällä pohjoisessa.

Lisäksi näitten perhojen kanssa tulee käytettyä erilaisia kuulapäitä eri väreissä esim. GRHE on toiminut hyvin.

Siittäpä sitomaan ja kireitä tulevalle kaudelle!

*kaikki perhot on meidän sitomia ja kuvat meidän ottamia. Muistathan kysyä lupaa kuvien käyttöön :) Tekijänoikeudet pidetään meillä*

March Brown variantit peruskokona on Kamasan B175 #10

Griffiths gnat ja näitä sinne kokoon #20 on tullut tarjottua.

Peter Ross, March Brown, Haystack, Parachute Adams, Jatkoperä Mayfly, Pinkkikuula Prince, Nymfi pinkillä kuulalla ja Frank Sawyer's Pheasant Tail Nymphi. 

Pinkkejä Flymfejä #10.

Red Tag #10

Arikon pikku mudleri #10

Europea 12 #12

Prince nymfi tai Brown Forked Tail nymfi  #6-#12

Brown Bi-visible #12

Olivi pinturi #12

Crasshopper #10

Grasshopper #10 pitkävartinen.

Oliivi uppis ja Greenwells Glory #10.

Vaaksiainen.

Royall Bi-visible #12

Pinturi #12

Kakshäkiläinen, Prince, Red Tag ja March Brown Flymfi

Pinkki "March Brown" #10

Europea 12 #12

Greenwells Glory Spider #12

Mini Muddler #10

Hässäkkä #12

Pinkki Murkku #12

Voihan tulva ja kauden avaus 2015

Tulva varoitus paukahti kittilässä jo toisen kerran, eihän tässä ollu ku kaks viikkoo välissä ensimmäisestä. Vesi on erittäin korkealla ounasjoessa, järvissä ja pienemmissä sivujoissa.









Lähdettiin maastotiedusteluretkelle äkäsjoen maisemiin, reissun tarkoituksena oli käydä tutustumassa jokeen. Piiahan oli jo viimevuonna käynyt kyseisellä joella kalassa mutta pakkohan se oli itsekin päästä näkemään. Reissuun pakattiin mukaan Kaapo, pari lasikuitua #3, #5 ja neljä hiilukuitu vapaa #3-#7luokkaisia tarkoituksena kokeilla eri siimoja vapoihin koska talven aikana tuli hommattu pari vapaa lisää. Samalla Piialle kokeiltiin uuteen Orvikseen vibe85 4-5 luokkaista siimaa joka toimi vavassa hyvin.

 Aluksi käytiin katsomassa Äkäsmylly ja jo silloin arvelut tulvasta pitivät paikkaansa. Mutta tämä tiedettiin jo ennenkuin lähdimme ja kalan saannin kannalta ei odotuksia ollut. Räpsittiin muutomat kuvat Äkäsmyllyltä ja lähdettiin kohti äkäslompoloa. Äkäsmyllyllä sijaitsee myös kahvio tosin aukeaa vasta ruskalle elokuun loppupuolella. Autolta kävelyä tulee puoli kilsaa ja lenkkarit jalassa pääsee. Kannatta käydä katsomassa jos tuolla päin liikkuu.

Siinä matkan aikana muistin että pitkät kalsarit olivat jääneen pois matkasta joten pysähdyttiin Jounin kaupassa ja ostimme vähän evästä ja ne pitkätbambukalsarit :).  Piialla oli tiedossa laavupaikka jossa oli yöpynyt viime vuonna, joten suuntasimme auton nokan laavua kohti.
Laavulle päästyämme tilattiin luvat joelle, että saatiin laittaa perhot siiman päähän vaikka saalista ei ollut odotettavissa tulvan ja veden roskaisuuden takia.

Kahluuhousut jalkaan ja jokitörmää alas, aloin opettamaan Piialle Snap-T heittoa, joka lähti onnistumaan muutamien harjoitusten jälkeen. Tuossa vielä youtubesta pätkä minkä heiton opetin tai yritin opettaa :)

Käytiin kalastamassa molemmin puolin "niemen nokkaa" ja testailtiin vapoja. Piia tykästy hitaisiin lasikuituihin. Saa nähdä joutuuko sitä kohta hommaamaan lamiglassin aihion ja tekemään Piialle uuden vavan :D

Jossain vaihessa päivää harjoiteltiin uintia, josta jo vähän matkan aikana maalailin piruja seinille, että tänään jompikumpi varmaan ui. No minä se en ollut, vaan uimamaisterin paperit meni Piialle samalla kun menetti neitsyytensä kahluuvarusteet päällä uinnissa. Matkalla vielä uhosi, että on niin hyvä kahlaaman että ei varmasti ui! mutta miten kävi ja tässä siitäkin video :D

Uintireissun jälkeen lähdettiin lisäämään puita nuotioon ja laitettiin kamppeet kuivumaan ja paisteltiin makkarat. Vaatteiden kuivuttua mentiin vielä hetkeksi takaisin joelle. Lopuksi napsittiin kuvia ja pakattiin auto. Paluumatkalla alkoikin jo satamaan ja ajeltiin suoraan takaisin leville ja nostettiin kamppeet kuivumaan. 

Äkäsjoesta jäi hyvä maku kun ajatteli sen kesävedessä, jolloin pääsee kahlaamaan ja koskipätkääkin löytyy. Itse tykkään aika kapeista joista ja äkäsjoki oli semmoinen. Kesällä on siis pakko käydä siellä uudestaan, jolloin pitää kirjoittaa parempi raportti karttojen kanssa paikoista missä kalastaa.

-Janne-