Secret Rivers goes Tanhua

Tanhua's secret place

24.6 aloitin kesälomani klo 7.15 aamulla, Janne oli aloittanut omansa edellis aamuna. Minulla ei ollut kuin viisi päivää, joten aikaa ei ollut hukattavissa! Vietimme Kaapon kanssa yön töitä tehdessä työpaikallani ja aamulla lähdimme heti ajamaan sodankyllään. Meidän kaikkien iloksi myös vanhempani suuntasivat kans sodankylään oulusta. sodankylästä jatkoimme matkaa savukosken suuntaan tanhualle n. 44km. Kohteenamme oli tällä kertaa luirojoki.
Ystävällämme Pyssykylän perhopajan pitäjällä Ariko Miettisellä on piilopaikka kyseisen joen varrella ja meidän iloksi hän antoi mökin meille käyttöön pariksi päivää ja saapui myös itsekkin sinne.

Luirojoki
Pari sattaa kilometriä pitkä joki, joka leskeepi kemijokkeen. Alaosasta joki on leveä rannalta kalastamiseen, mutta yläpuoli saarikoskeen asti on mainio alue perhokalastajalle ja virppaajalle. Lokan allas jakkaa luiron kahteen ossaan, ylä- ja alaosaan. Yläosa alakaa sodankylän luirojärvestä läheltä saariselekää. Eteläosainen joki kulkee tanhuan kautta pelekosenniemelle, jossa se laskee kitiseen ja yhdistyy siittä kemijokkeen.  Luirojoen varrella ei ole omia tulistelu paikkoja, mutta jokamiehen oikeuvella saa leiriytyä joen varteen. Luirojoesta saa harjusta, taimenta, siikaa, ahventa ja haukea. Tanhua-kiurujärvi alueelle tarvii osuuskunnan oman luvan ja tämän saa mm. tanhuan kyläkaupasta, vuorokausi on vain 2€ ja viikko kustantaa 10€. Metsähallituksen vieheluvalla saa kalastaa muilla alueilla. 

• Luirojoki

Keskiviikkona lähimme sodankylästä ajeleen tanhuaan klo 10 aikaan. autot oli täynnä ruokaa, juomaa ja kalastuskamoja. Tanhuassa kävimmä ostaan kyläkaupan Tertulta luvat pariksi päivää ja eiku mökille. Mökillä maltoimma kahavit juopasta ja sitten jo nyittiin kahaluuvarusteita niskaan. Äiti ja isi jäi mökin rantaan kalasteleen virpalla ja mato-ongella, met lähimmä vähän ylemmäs koskeen kalastelemaan.
Eka reissulla Janne sai muutaman harrin ja itsellä jäi vain pelekkään heittelyyn ei edes nykyjä. Tunnin kalastelun jäläkeen lähimmä takasin mökille syömään ja pienille päikkäreille. Päikkäreitten jäläkeen taas kamat niskaan ja samaiselle spotille takas. Eka reissulla virta siinä kohti oli tosi kova ja koski oli hankala kahlattava, muutaman kerran meinasin kaatuakki. Sanoin Jannelle, että minä en kahlaa kovin pitkälle, no Janne oli toista mieltä. Sittenhän myö mentiin siellä kuin toimintakeskuksen kulkueessa :D Janne piti minua vyöstä kiinni ja mie kalastin. No harrihan sieltä ylös saatiin. Sitten tulikin soitto, että Ariko on saapunut mökille jääkaapin kanssa. Sillä välin ku met perhoilimme, niin äiti veteli ahventa ja haukea mökki rannasta ylös virvelillä. Ilta menikin saunoessa ja tulistellessa mökin laavulla.
Torstaina heräiltyämme juopastiin kahvia ja aamupala naamaan ja kohti alemmas jokea. Mökiltä ajeltiin n. 15km alas. Soratie oli todella hyvä kulkusta ja autolla pääs hyvästi ajeleen. Ariko oli meijän oppaana.
Joki kohta oli leveä ja siihen laskeutui pikku joki. Aloitimme ylhäältä uppoperhoilla, sillä pinta syöntiä ei näkynyt ja sadetta piti koko ajan. Yläpuolen kalastettua menimme alemmas pienelle koskenniskalle ja vaihoimma uppoperhot pintureihin. Janne meni rannalle istuskelemaan ja mie lähin kalasteleen pätkää vasta rannalle päin. Aluksi näytti, että ei tästä tule mittää. Sitten se lykkäs kauhean kaatosatteen päälle. Voin kertoa, että oli mukava seistä puman "sajetakki" päällä keskellä jokkee ku vettä tullee ku saavista kaatais. kaato sajetta piteli jonku 15min, sitten alako kirkastuun ja aurinkokin pilkahti. Sitten saapui suomalainen airforce eli hyttyset. Usko ja toivo meinas lähteä, mutta sitten alako tapahtuun! Ensimmäinen pintä käynti näkyi. Heitin Orviksellani pintakäynnin yläpuolella ja kohalle saapuessa kala nappas. Nykäsin ylös harjuksen. Tässä vaiheessa Arikokin kömpi autosta päiväuniltaan ja saapui joelle seuraamaan minun kalastelua, antoi tiekenkin vähän neuvoja heittojen suhteen. Käytin yhteensä n. 10 kalaa ylhäällä, joista kolome mitallista. Pintaperhostelu on kyllä C&R kalastusta parhaimmillaan. Saihan ne Janne ja Arikokin muutaman.
Kalastelun jäläkeen lähimmä mökille kokkaileen gourmee ateriaa. Oli possu, kannaa, pataattia, halloumia, pekonia, herkkusieniä, kesäkurpitsaa, salaattia, tuorejuustoa ja ruokajuomia. Saunan jäläkeen Lettumaisteri- Isäni paistoi muurikka lätyt, kera äidin omenahillon.
Perjantaina Ariko lähti aamusta perheensä luo. Äiti ja mie lähettiin joelle. Äiti otti virpan ja minä Vision Cultin larvastelu kepiksi. Äitillä kävi isompi harjus kiinni lipassa ja minä vetelin kosken niskasta kaksi harjusta. Tunteroinen vietettiin laatuaikaa kaksistaan ja juteltiin monen kuukauven jutut. Tämän jäläkeen äiti ja isi pakkas auton ja lähti kohti oulua. Saivat kotiin viemiseksi harjusta, haukea ja ahventa.
Janne kanssa käytiin vielä illasta koskessa nappaamassa muutamat harrit. Illallalla tehimme päätöksen, että lähemmä takaisin sodankylään huonon säätilanteen vuoksi. Saunan lämmityksen välissä siivoilimma mökkin ja pakkasimme auton.
Reissu oli mukava ja luirolla käydään uudestaan. Kiitos Arikolle mökin lainaamisesta!

-Lööv Piia-
P.S Käykää tsiikaamassa Setä- Arikoa pyssykylän perhopajalla ja poistaan takuu varmat laatuperhot.
P.P.S. Käykäähän kahtelemassa meijän
instatilit Piia ja Janne

Setä-Arikon Saalis

Lamiglass 6'6" #3

 

Kairiver Weekend 12.-15.6.2015

12.6 suunnattiin Jannen maasturilla kohti itä-kairaa sompioon kairijoelle. Kairijoki sijaitsee sodankylän kunnan itä osassa lähellä lokkaa.  Kairijoen eräkeskus järjesti yhteistyössä Sodankylän perhokalastajien ja perhokalastuslehden kanssa perhokalastuskurssin. Minä, Janne ja Kivelän Heikki olimma vapaaehtoisina sodankylän perhokalastajien edustajia. Mikko Törmä oli vetämässä kurssia.  Kurssilla käytiin läpi mm. erillaisia kalastustekniikoita, harjoiteltiin joen lukutaitoa ja missä kalat sijaitsee virrassa, tutustuttiin perhokalastusvälineisiin, harjoiteltiin heittoja, hyönteistietoa kartoitettiin, sidottiin perhoja ja tutustuttiin mikä perho kannattaa valita missäkin.  Kurssin viimeisien päivien teemat olivat kalareissu ja leikkimielinen kalastuskilpailu. Me emme harmi vaan ennään pystyneet olleen mukana, työt ja velvoitteet haittaavat harrastuksia. 

Perjantai iltapäivänä saavuttiin eräkeskukseen klo 16.00 aikaan. Käytiin esittäytymässä ja haettiin mökin avaimet ja asetuttiin ”kodiksi”. Eka iltana käytiin kalassa ja muutoma pieni harjus tarttui perhoihin. Kalasta tullessa käytiin Parin kaverin luona jokirannassa, johon olivat pystyttäneet kodan. Perhonsidonta tuli puheeksi ja auton perässä oli sidonta vehkeet niin sidoin levysiipisen uppoperhon malliksi.

Illalla tultiin takaisin mökille ja naapurimökin saman perhokalastus seuran tutut isännät pyysivät käymään kylässä. Piian kannssa mentiin raatailemaan ja papathan kaatoi kupit täyteen suomalaista kuivaa valkoviiniä. Paikalle saapui myös paikan toimitusjohtaja 2 litran kaljapullon kanssa ja sitähän tuolla yhdistelmällä päihtyi ihan hetkessä. Raatailuista ei paljon kerrottavaa ole, mutta salalarvojen henkistä elämää siellä pohdittiin ja kalavaleita kerrottiin.

Lauantai aamuna Heikki saapui sodankylästä pelipaikoille ja herätti meidät jo aamu kasilta. Kurssi alkoi klo 12 aikaan ja paikalle saapui 4 kurssilaista. Esittelyjen jälkeen alettiin sitomaan heti ensitöikseen perhoja. Pinkki murkku oli ainakin tyttöjen mieleen. Seuraavaksi oli heittoharjoittelua, jolloin opeteltiin vedestä lähteviä heittoja. Heitot alkoivat sujua yllättävän nopeasti. Muutoma pikkuharri ja taimen käytettiin ylhäällä. Pari kurssilaista tuli eteläsuomesta ja liittyivät joukkoon vähän myöhemmin. Loppupäivän ohjelmassa oli ruokailu ja kalastelua.
Syönnin jälkeen piti olla perhonsidontaa, mutta porukka halusi kalalle joten kurssilaiset lähtivät omatoimisesti kalaan. Suuntasimme Heikin, Piian ja yhden kurssilaisen perään kalalle. Tulomatkalla ajeltiin sormijoen sillan yli ja harjukset pintoivat joessa eli hirmukyytiä parkkiin, että pääsisi perhoa tarjoamaan. Noh Piia huomasi, että maasturin renkaasta kuuluu pihinää ja rengas on puolityhjä. Ei muutakuin Piialle kalavehkeet kouraan ja heipat. Suuntasin pikavauhtia eräkeskukseen ettei tarvitse alkaa renkaanvaihto hommiin keskellä erämaata. Onneksi eräkeskuksesta löytyi "riekonpaska" paikkoja ja kompura. Renkaanvaihtoon meni noi puoltoista tuntia, kun tuota maasturia on aika hankala tunkata ja kontista löytyy vain maastotunkki. Parikertaa kaatui se tunkki ja piti pölkkyjä laittaa jousipakkojen alle että renkaan sai paikattua. Paikkaus onnistui ja vieläkin on ilmaa renkaan molemmin puolin :). Piia oli sitten saanut sen pintovan mitallisen harjuksen siitä missä se pintoi, mutta puhelin tietenkin autossa ja kuvat jäi ottamatta.

Sunnuntaina ryhmä jaettiin kahtia ja Mikko lähti katsomaan kalapaikkoja kurssilasille eli kalalle, mutta muotoili asian hyvin muille. Piia ja Heikki ottivat aikuiset ja mie jäin pitämään tytöille kahlaus koulua. Piia kertoo kemijoen reissusta näiden minun lorujen jälkeen. Kahlauskurssi meni hienosti ja kastumisilta vältyttiin. Loppupäivä kalasteltiin tyttöjen kanssa eräkeskuksen läheisyydessä ja  paisteltiin makkaraa laavulla. Heikki ja Piia lähtivät sodankylään, koska molemmilla oli maanantaina töitä. Syönnin jälkeen pidettiin vähän paussia ja illalla Mikko opetti cdc- perhojen sidontaa kurssilasille. Itsekin opin muutoman uuden perhon joita pitää kokeeksi sitoa omiinkin rasioihin. Loppu ilta meni hengaillessa ja telkkaria katsoessa eräkeskusessa.

Maanantaina keli oli aivan paska, vettä ja tuulta riitti. Päivän ohjelmana oli perhokalastusta jo aloittaneille kurssilasille sormijoen ja kairin liittymäkohdassa. Kaikki kurssilaiset olivat saaneet kalaa kelistä huolimatta. Mie jäin eräkeskukseen kahden uuden kurssilaisen kanssa. Aluksi oli perhonsidontaa aiheena kuulapäät. Nollilta lähdettiin ja kyllä niistä perhoista alkoi lopuksi muodostua jo hienoja yksilöitä. Opetin pojille heittämistä aluksi ja normaalit heitot alkoivat luonnistua. Päivä kalasteltiin keskusken läheisyydessä, mutta vain lyhyitä pistoja joelle koska sää oli kylmä ja kalastajat jäässä. Ruuan jälkeen toivotin kireät siimat kurssilaisille ja jätin heidät Mikon huomaan. Paluumatka meni nopeati, koska tiesi että kotona pääsee sohvan nurkkaan pötköttämään ja leffoja katselemaan.

Itsellä kalastelu jäi kurssin pitämisen takia aika vähiin mutta mukavaa oli :)

-Janne-









Sunnuntaina Heikki pyysi minua mukhaan Kemijoen reissulle parin vanhemman ja yhden nuoren kurssilaisen kanssa. Tottakai lähdin, olen aina halunnut kalastella kemijoessa. Suuntasimme savukoskelle Kemijoen yläjuokselle lipakkaan. Joki on aika leveä ja koskikohtia on kivan välimatkan välein. Koskesta nousee harjusta, taimenta, siikaa, haukea ja puronieriää. Joessa oli yllättävän matalalla vesi ja pystyi kahlaamaan aika keskelle. Perhoina kokkeiltiin kuulapää pupaa, arikon pikku mudleria ja pinta kalvon alapuolella uivia perhoja. Pinta syöntiä oli tosi vähän, muutama mölli nähtiin käyvän pinnassa ja niitä yritimme metästää.
Ryhmämme nuorimmainen sai pienen harjuksen, muuten oli vain karkuutuksia tai nykyjä. Kalastuksen ohella juokasimme kaffia ja söimmä eräkeskuksen emännän mukhaan laittamia pullia. Heikki antoi heitto opastusta ja mie antoin ylläs-kittilän kalapaikka vinkkejä. Tottakai Heikki kertoi hauskoja kalajuttuja ja irvaili minulle ku olen niin hidas ja en pijä mittää kiirettä :D Palattuamme eräkeskukselle paistoimme kurssilaisten kanssa makkarat ja raatailimma. Sitten oli minun ja Heikin aika lähteä kohti pyssykyllää. Heikki vei minun meidän sodankylän residenssiin ja siinä pakkailin oman auton ja tein lähtöä kittilään. Kairijoella ollessa minulla oli pieni lentsu päällä, mutta saapuessa sodankyllään olo oli tosi kehno. Matka kittilään meni pienessä horkassa ja kotia päästyä kuumemittari näytti 38 astetta. Alku viikko meni sitten kuumeilessa.

Kairijoen eräkeskuksesta löytyy orviksen jälleenmyynti. Löytyy kalastustarvikkeita esim. tippettejä, kartioperukkeita, kellunta-aineita, perhoja, vapoja yms. Itse ostin Hirvosen Jukalta (joka on eräkeskuksen TJ) Orvis Battenkill 3- kelan Vapaani. Nyt Curviksella (joten kutsun orvis clearwater vapaana) heitot sujuu ku on setti kasassa.
Kairijoki oli todella kiva ja kaunis paikka, suosittelen lämpimästi kaikille. Kiitos kurssilaisille ja eräkeskuksen isännälle ja emännälle hyvästä palavelusta. Toivottavasti saadaan olla jatkossakin talkoilemassa kursseilla. :)
-Piia-

Kairijoki kuuluu korvatunturin kalastusalueeseen. Kairijoella on muutakin aktiviteettiä kuin kalastus. Melonta, metästys, Marjat, sienet ja vaellus. Tässä muutama linkki Kairijokeen liittyen.
Kairijoen eräkeskus
Korvatunturin kalastusalue





P.S Kännykät ei kuulu eräkeskuksen alueella ja muuallakin aika heikosti, mutta eräkeskuksessa on WLAN satelliitin kautta, jota saa käyttää. Siis luvat kairille kannattaakin ostaa eräkeskuksen emännältä tai isännältä ;)